Aurinko – kirjoituskilpailun satoa

AURINKO 

Yön takaa aamun valo kiirehtii innolla sisään
huokuttelee avaamaan haluttomat silmät
näkemään päivän ilokkaan auringon
tuntemaan elämän virran 

Peilin kuvajaisessa vanhuus ryppyineen
elämän montut uurteina otsalla
luomet roikkuen
värit läpikuultavat harmaantuneet 

Sanojen soinnista tunnistat itsesi
Kuka sinusta huolehtii huolehtija
kuka avuksi saapuu ja kuuntelee 

Itse rikkasi noukit tiesi putsaat
älä matkaasi kompastu
jalkojasi satuta 

Tyytyväinen hymy itselle
loiva poskikuoppa syvenee
ja päivä kutittaa
Kyllä tulee tästäkin päivästä hyvä
Ikähän ei mieltä vaivaa 

Marja Kalola 

Palaa pääsivulle